”Ekan lauseen vääjäämätön seuraus pitäisi olla se, että lukija haluaa lukea seuraavan” : tarkastelussa keinot, joilla HS:n Kuukausiliitteen pitkien tarinallisten lehtijuttujen aloitukset imaisevat lukijan mukaansa

Tässä tutkielmassa tehdään selkoa siitä, millaisin keinoin Helsingin Sanomain Kuukausiliitteen pitkät tarinalliset artikkelit imaisevat lukijan mukaansa tekstin alussa. Tarkoituksena on myös selvittää, millainen työprosessi aloitusten kirjoittamiseen liittyy ja kuinka merkittäväksi ne koetaan Kuukausiliitteen toimituksessa. Lisäksi luodaan katsaus tarinallisen journalismin käsitekirjoon, aiempaan tutkimukseen ja tekstilajin historiaan. Työssä hyödynnetään kahta tutkimusmetodia, joilla käsiteltiin kahta erilaista aineistoa. Funktionaalisella jaksoanalyysillä eriteltiin 12:ta Kuukausiliitteen artikkelin aloitusta. Aloituksista etsittiin jaksoja, joiden avulla analysoidaan tekstissä toistuvia rakenteita sekä imua luovia keinoja. Tämän lisäksi toteutettiin puolistrukturoidut teemahaastattelut. Haastatteluissa työprosessista ja aloitusten merkityksestä puhuivat Kuukausiliitteen toimittajat Anu Nousiainen ja Jouni K. Kemppainen sekä editoiva liitepäällikkö Lauri Malkavaara. Tutkielman tekstiaineiston artikkelit ovat peräisin mainittujen toimittajien kynistä. Kuukausiliitteen aloituksissa viljellään runsaasti tilanne-, kuvaus- ja toimittajan sisäinen ääni -jaksoja. Esimerkiksi sitaatti- ja käänne-jaksoja käytetään määrällisesti vähän. Silmiinpistävän usein tekstit alkavat sillä, että toimittaja saapuu tapahtumapaikalle tai kuvailee sitä. Useimmissa aloituksissa jaksoja vuorotellaan ripeästi, mutta osassa kerronta perustuu pitkäjänteisemmin yhteen jaksoon. Jaksoanalyysissa ilmeni yhteensä seitsemän jaksoluokkaa. Kuukausiliitteen toimituksessa aloitusten luomiseen käytetään rutkasti aikaa ja ne koetaan erittäin merkittäviksi jutun kokonaisuudelle. Elintärkeää aloituksille on se, että ne ovat täysin totuudenmukaisia ja ennen kaikkea koukuttavia. Aloitusvirkkeessä puhuu usein toimittajan oma sisäinen ääni, mikä erottaa tarinallisen journalismin perinteisestä uutistekstistä. Tulevaisuudessa juuri pitkien tarinallisten tekstien painoarvo muuttuu yhä tärkeämmäksi, sillä niiden uskotaan herättävän lukijoissa maksuhalukkuutta median murroksen vellovassa ristiaallokossa. On jopa esitetty, että juonivetoiset ja taustoittavat artikkelit voisivat olla pelastus mediatalojen ehtyville tulovirroille. Tämän takia artikkeleiden aloituksilla pyritään luomaan tiivis ja immersiivinen suhde lukijaan eritoten internetin ärsykeviidakon keskellä